Äidinkieli

                                      

                                                                                                                                  äidinkieli 9.1.2013

                                   Referointi- ja kommentointiharjoituksia




1. Poimintoja Kalevan juttutuvasta ja niihin kommentointeja.

  "Kouluruokailu maksulliseksi. Voi ostaa tai olla ostamatta. Laurukainen"

   Nimimerkille Laurukainen.
   Jo pelkästää maksuton opiskelu on maksullista. Kaikillahan on vapaus valita
   ruokaileeko vai ei. Jokatapauksessa tämäkin ruokailu on veronmaksajien   
   aikaansaannosta maksutonta opiskelijoille.
    - Kouluruokailu on jo maksullista vaikkakin sitä ei näe. Lähteehän opintotuestakin osa
   veroihin. Joten olen vastaan että koulussa perittäisiin erikseen maksu ruokailusta.

   "Ainakaan liikenneympyrässä en luota. Oulussa kun ei ole vielä kaikille kiirinyt tieto,
   että miten kiertoliittymässä kuuluu käyttää vilkkua. Ja paljon on niitäkin joilla on
   unohtunut vilkku päälle. ..."

   Nimimerkille ...
   Suomessa liikenneympyrään tai kiertoliittymään saavuttaessa ei tarvitse vilkuttaa   
   koska ajosuuntia on vain yksi, siltikään se ei ole harvinainen näky. Vilkkua käyttämällä
   poistuessa helpotettaisiin muiden autoilijoiden liittymistä ympyrään. Ja luulisi että
   helpoksi tämän tekee se että ei ole kuin yksi oikea suunta mihin vilkkua tulisi näyttää.
  
  - On ollut väitteitä joissa kerrotaan että poistuessa liikenneympyrästä vilkun käyttö ei  
  olisi pakollista ja poistuessa kiertoliittymästä tämä taas olisi pakollista.  
  Luulen kuitenkin että toisen käden pieni liike viikselle osoittaakseen aikeen poistua
  ympyrästä, ei olisi niin suuri vaiva kuinka suuri apu siitä muille olisi.

 
   "Omat lapseni kyllä kehuvat kouluruokaa. On opetettu kotona kaikkiruokaisiksi. Äiti"

  Nimimerkille Äiti
  On hyvä opettaa lapset jo pienenä kuinka kaikkiin ruokiin on hyvä tutustua ja
  maistella. On monia ruoka-aineita joista oppii pitämään vasta aikuisiässä vaikka lapsena
  nämä olisivat olleet kamalia makuja. Ja usein koulussakin on tarjolla parikin
  vaihtoehtoa ruokaansa. Ja vapaus valita syökö vai ei. Ja kylläpä se ruoka kuin ruoka
  maittaa kun nälkä iskee :)


  "Jos luottaisin niin olisin jo moneen kertaan ollut vainaja. Ile "

   Nimimekille Ile
  Hauskaahan tässä on kun etsitään vilkun käyttämyyteen syyllisiä että joskus se voi
  lipsahtaa keltä tahansa. Tahallaan tai tahattomasti. Kuitenkin usein syy on vain
  nuorissa ja nuorten huonossa ajoitaidossa. Mielestäni suurenpi riski liikenteessä välillä
  on vanhukset. Huomattava alinopeus, jatkuva vilkuttaminen, huono näkyvyys, yleensä
  vanhat autot ja muistellaan että minne oltiinkaan matkalla ja mitä sieltä kaupasta
  pitikään ottaa. Joten tärkeintä nimenomaan on oma tarkkaavaisuus tuolla
 liikenteessä. Jos ei pidä omia silmiään auki ja ennakoi on lähtö monellakin lähellä. 
 Nuorena siis tarkkaile ympärilleni ja keksityn ajamiseen.

 
 

                   
                                                                          








































                                                                                                                                äidinkieli 19.12.12



                                         Minä matkalla ammattiin..


Olen jo kauan haaveillut työskentelystä meikkien ja ihmisten parissa.
Hitaasti se toive on nyt toteutumassa ja matkanvarrella on ollut paljon tukioita sekä minulle suuria päätöksiä. Näin kotona ja oman perheen parissa viihtyvänä ihmisenä, tuo perheen antama tuki on ollut korvaamatonta, ystävätkin ovat olleet suuressa roolissa valintojen edessä. Onhan ollut niitäkin hetkiä jolloin ei ole ollut helppoa miellyttää kaikkia omalla amattivalinnalla, vaan pää ei ole suunnannut lattiaan vaan suinkin se antaa lisäpotkua näyttää osaamisensa.

Alkujenaluksi meikkailin ystäviä ja lopulta siitä kasvoi halu tehdä työtä tämän parissa,mielekkäästä tekemisestä syntyi idea lähteä opiskelemaan tästä itselleni ammatti.
 Hakeminen kosmetiikkaneuvojaksi oli ensiaskel kohti unelmaa. Hyväksytty  päätös opiskelemaan edellytti minua irtisanoutumaan pitkäaikaisesta vakituisesta työsuhteesta, se olikin yksi haastavimmista päätöksistä.
 Talon, pienen lapsen ja koirien kanssa eläminen opintotuen varassa ei olisi ollut mahdollista joten myös tämä johti keskusteluun avopuolison kanssa, lopulta löytyi kultainen keskitie joka sopi elämämme keskelle.

Kouluhan ei ole suinkaan meikkaukseen pohjautuva, vaan  oppimalla ihonhoitoa ja tuotetuntemusta saan hyvän pohjan tulevia opintoja varten.
Työssaoppimiset antavat suuntaa tulevasta työstä ja mahdollistaa tapaamisia vaikuttaviin ihmisiin, kenties tuleviin työnanatjiin, vaikkakin jokainen asiakas on tärkeä!
Myös koulussa eri opettajilta saadut neuvot ja opetus on arvokasta tietoa tulevaa ajatellen.
Mutta suuntana siis seuraavaksi hankkia meikkaaja- maskeeraajan titteli ja suurena haaveena oman toiminimen tai yrityksen omaavana olla menestynyt.
Toivon jokupäivä saavani elantoni rakastamallani työllä, opettaa kenties muille osaamistani, olla roolimallina sekä nauttia tekemisestä vielä pitkään!
Into on suuri suunnata uutta kohti koska vielä on äärimmäisen paljon asioita näkemättä ja kokematta.
Mutta maastahan se pienikin ponnistaa :)

Meikki ja ehostus ovat siis päämäräni matkalleni. Alan suuren tarjonnan vuoksi on myös erotuttava joukosta. Näen oman tyylini kädenjäljessä, persoonan työssä sekä luonteeni palvelutilanteessa. Toivottavasti kuulette vielä minusta!